Olihan keltasta

Vielä parisen päivää sitten.

Syysloman ratoksi napsuteltiin esikoisen kanssa haravoinnin lomassa kuvia tiistaina.

Lehtikuusi on ihanan kamala puu.

Ihana siinä mielessä, että se on aina jotensakkin satumainen väriltään ja olemukseltaan.

Kamala koska se pudottaa syksyllä neulasensa ja niitä sitten riittä.

Talvella vuorostaan tipahtaa kävyt..

Meidän puu on kuulema istutettu 80 luvulla.

Se onki suunnilleen samanikäinen kuin minä..

Kauheen vaikee uskoo, että kuvien otostaa ei tosiaankaan ole kuin muutama päivä.

Niin on ny tuolla talvista..

Samaisena keltaisen päivänä pilkoin pakkaseen ison porkkana säkinkin valmiiksi paloiksi keittoja ajatellen.

Mie ostan aina porkkanat isoissa pusseissa ja säkitän ne mahdollisimman nopeesti pakkaseen..

Ei tartte huolehtia jotta märehtyyvät tuolla jääkaapin pohjalla.

Se ois loma nyt sit lusittu..

Kivaa kouluun ja työhön paluuta kaikille, kellä se huomenna jatkuukin loman jäljiltä.