maanantai 5. toukokuuta 2014

Hyväntekeväisyyttä

Meillä tehtiin 2 päivä toukokuuta erikoista hyväntekeväisyyttä.

Minit ottivat rasian ja keräsivät kaikki talosta löytyneet tutit yhteen läjään.
Sitten lähdettiin hurjalle seikkailu retkelle.
(todellisuudessa kierrettiin vain pari kertaa tonttia ympäri ja palattiin navetan taakse).

Lopulta löysimme mitä etsimme.


Oravan pesähän se siellä.
Saatesanojen saattelemana laskimme maahan rasiamme saatekirjeineen kaikkineen tuon petäjän juurelle jossa pesä on.


Paperin reunaan Keskimmäinen mini piirsi kukkasen ja papaerin taakse kuvan käyttöohjeista.

Täytyy kyllä ihmetellä miten kivuttomasti tää homma meillä menikään.
Pienin mini ei ole kyllä enää kuukauteen tuttia syönytkään vaikka sitä oon tarjoillukkin, mutta keskimmäinen ei muuta tekiskään kun tutti suussa juoksis.

Tutit siis jäi pois kokonaan..kaikilta!
MAHTAVAAAAAA!!!

Ensimmäisenä iltana puolen tunnin poru oli melkoinen, mutta sen jälkeen ei ole edes kysyny niiden perään kukaan.


Hei hei oravavauvelit.
Toivottavasti teillä on enemmän näille käyttöä!

Seuraavana olis vuorossa tuttipullojen poisto..
Jahka ensin tuo pienin saa kokonaisen vuoden ikää itelleen mittariin.

27 kommenttia:

  1. Kiva konsti saada tutit pois =)
    ja niin toivottavasti postipate on kiikuttanu kirjeen perille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juu tänään tuli postissa. Kiitoksia oikein kovasti. Ne korvikset oli ihan mahtavat :) <3 kiitos kiitos kiitos!

      Poista
  2. Kiva idea sinulla ja pienokaisilla. Toivottavasti toimii vielä muutaman päivän, ettei tarvitsisi lähteä uudelle "hakuretkelle" kauppaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en lähde vaikka henki menis. tutit on nyt poistuneet keskuudestamme ja sillä sipuli. periksi en nyt anna XD
      esikko huuti aikanaan kaksi viikkoa tutin perään..vaan lopussa kiitos seisoo vai miten se meni?

      Poista
  3. Olipa hieno juttu! Pysy vaan tiukkana.

    VastaaPoista
  4. Meille tuli tänään töihin lapsi aamusta hoitoon hyvin ylpeänä, hänkin oli antanut viikonluppuna tuttinsa orava-vauvoille. :)

    VastaaPoista
  5. Voi ihanat♥ Meillä muinoin kun hiirelle tutit annettiin, kerran yöllä tyttö pyysi tuttia ja kun muistutin, että hiirelle annettiin siihen jäi tutti...:)
    Luulen, että mitä vanhemmaksi syövät sen vaikeampaa on niistä eroon päästä...siskoni söi 4 vuotiaaksi ja kun oli vieraita, meni aina välillä verhon taakse maistamaan tuttia...ei kehdannut vieraiden nähten..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hehe..no näinhän se on että kyllä ne lapset jossain vaiheessa siitä luopuu kun eivät enää ilkeä syödä julkisesti. enkä oo kyllä kenenkään kuullu menneen armeijaan tutti suussa.

      Poista
  6. Meilläkin on tutit luovutettu oraville aikoinaan :)

    VastaaPoista
  7. Oravavauvoilla tutteja riittää, mainio tapa vierottaa lapsi tutista:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tutteja kyllä riittää. ihan oli ääriään myöten täynnä tuo kilon flora margariinirasia. sinne menivät ketjuineen kaikkineen :D

      Poista
  8. Ihana keino päästä tuteista eroon. ♥ Meillä nuorimmainen imi peukaloo, sitä ei voinut hukata tai lahjoittaa mihinkään, oli melkoinen homma saada se vieroitettua. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meillä tuo keskimmäinen meinas sen peukalohomman alottaa. sillähän mie sille tutit suuhun tunginkin sillon kun alko pikkuvauvana peukaloaan luputtaa. helpompi todellakin tuo tutin vierottaminen kun peukalon vierottaminen. vaikka kyllä yx äiti kerto laittaneesa poikansa peukaloon tabaskoa jotta oli sen imemisen saanu poikkeen :D että kyllä se hätä keinot keksii :D

      Poista
    2. Laitoin jopa Kynneliä peukkuun mutta eipä vaikutusta. Senkin pahaan makuun tottuu...

      Poista
  9. Voi herttaisuutta <3 MIe tääl vetistelen ja verestelen vanhoja, kun meilläkinhän annettiin tutit ja pullot orava-vauvoille ja hiirulaisille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin..onhan ne aikamoisia virstanpylväitä äiti ihmisen elämässä tuommoset. Mie aina itkeä tihuutan kun joku vaihtaa sänkynsä isompaan :D

      Poista
  10. Voijjj <3 Mekin vietiin aikoinaan tutit oravavauvoille :) Ja se oli niin hieno hetki,josta tyttö oli niin ylpeä,ettei edes itkenyt tuttien perään. (Ei ylpeys antanut periksi :D ? ) Mutta yllättävän helposti se meni ja hyvin näyttää teilläkin sujuvan,hieno juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juu siis ihmeen kivuttomasti on mennyt kyllä.

      Poista

Kiitos kommentistasi :)